Perusmuotoinen yrityssaneeraus – ratkaisu yrityksen taloudellisiin ongelmiin?

4.8.2026 // Ajankohtaista, Yritys

Yrityssaneeraus on lakisääteinen menettely, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta liiketoiminnaltaan elinkelpoisen yrityksen tervehdyttäminen. Menettelyn tavoitteena on estää pohjimmiltaan kannattavan yritystoiminnan ajautuminen konkurssiin. Yrityssaneerauksessa laaditaan saneerausohjelma, joka käräjäoikeuden vahvistamisen jälkeen sitoo sekä velallisyritystä että sen velkojia. Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta saneerausohjelman vahvistamiseen kuluu yleensä noin 6 – 12 kuukautta aikaa. Saneerausohjelmien tyypillinen kesto on noin 5 – 10 vuotta, mutta ohjelma voidaan päättää myös aikaisemmin, mikäli velallinen suoriutuu velvoitteistaan suunniteltua nopeammin.

Yrityssaneerausmenettelyä voidaan lähtökohtaisesti soveltaa kaikkiin yrityksiin niiden koosta tai yritysmuodosta riippumatta.
Saneerausvelallisena voi toimia liike- tai ammattitoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, henkilöyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö sekä taloudellinen yhdistys tai säätiö. Käytännössä yrityssaneerauslakia sovelletaan kuitenkin pääasiassa osakeyhtiöiden velkajärjestelyihin.

Yrityssaneeraukseen hakeudutaan tavallisesti velallisyrityksen omasta aloitteesta toimittamalla kirjallinen saneeraushakemus toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Myös velkojalla on oikeus hakea velallisyritys yrityssaneeraukseen. Jos velallisen hakemusta tukee etukäteen vähintään kaksi merkittävää ulkopuolista velkojaa, hakemusmenettely on hieman yksinkertaisempi ja nopeampi. Jos velallisen hakemusta ei ennalta tueta, on tuomioistuimen ennen aloittamispäätöksen tekemistä kuultava merkittävimpiä velkojia.
Saneerauskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksen toiminta voidaan saneerausmenettelyn avulla palauttaa kannattavaksi. Arviointi tehdään tapauskohtaisesti liiketaloudellisten kriteerien perusteella. Yrityksen liiketoiminnan tulee olla jatkamiskelpoista, ja sen on kyettävä selviytymään sekä saneerausmenettelystä aiheutuvista kustannuksista että menettelyn aikana syntyvistä uusista velvoitteista. Käytännössä tämä edellyttää yleensä positiivista kassavirtaa, ellei yritys saa omistajiltaan uutta pääomaa. Saneerausmenettelyn kustannukset koostuvat mm. hakemuksen laatimisen kustannuksista, käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksuista, tilintarkastajan kustannuksista, sekä selvittäjän palkkiosta ja voivat olla suuruudeltaan hyvinkin vaihtelevat.’

Yritykset hakeutuvat saneerausmenettelyyn usein vasta taloudellisten vaikeuksien edettyä pitkälle, mikä voi heikentää mahdollisuuksia täyttää saneerauskelpoisuuden edellytykset. Jos tuomioistuin katsoo, ettei yrityksellä ole realistisia edellytyksiä tervehdyttää toimintaansa, tai suoriutua saneerausmenettelyn kustannuksista, saneeraushakemus hylätään. Hakemus voidaan lisäksi hylätä, jos velallisen kirjapidossa on olennaisia puutteita tai virheitä, jos on syytä olettaa, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle ole edellytyksiä, tai jos on syytä olettaa, että saneeraushakemuksen pääasiallinen syy on välttää velkojien perintätoimia.
Jos käräjäoikeus päättää, että saneerausmenettely voidaan käynnistää, alkaa rauhoitusaika, eli voimaan tulevat saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto, sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokielto. Nämä kiellot on mahdollista saada voimaan väliaikaisina jo ennen päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta, jos tuomioistuin katsoo ne perustelluiksi. Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuin määrää lisäksi selvittäjän, jonka tehtävänä on perehtyä velallisyrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja valvoa velkojien etua saneerausmenettelyssä. Saneerausmenettelyn keskeinen asiakirja on selvittäjän laatima kirjallinen saneerausohjelma. Saneerausohjelma sisältää sekä liiketoiminnan tervehdyttämistä koskevat toimenpiteet että yksityiskohtaiset määräykset saneerausvelkojen maksamisesta.

Ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntyneet velat ovat yrityssaneerauslaissa tarkoitettua saneerausvelkaa. Näitä velkoja velkojat eivät saa periä eikä velallinen maksaa ennen kuin saneerausohjelman vahvistamisesta on päätetty. Menettelyn aikana yritys jatkaa liiketoimintaansa normaalisti ja vastaa itsenäisesti kaikista uusista maksuista ja velvoitteista, jotka syntyvät menettelyn aloittamisen jälkeen eivätkä kuulu velkajärjestelyn piiriin. Saneerausohjelmassa saneerausveloille laaditaan maksusuunnitelmat, ja velkoja voidaan tarvittaessa myös leikata kohtuullisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tavoitteena on turvata velkojille mahdollisimman hyvä kertymä samalla, kun ohjelma säilyy yrityksen kannalta realistisena ja kannustaa yrittäjää liiketoiminnan jatkamiseen. Velkojat äänestävät saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen käräjäoikeus päättää ohjelman vahvistamisesta.

Hakemuksen sisällöstä
Velallisyrityksen hakiessa saneerausta itse, edellytetään että hakemus sisältää selvityksen taloudellisten vaikeuksien keskeisistä syistä, selvityksen siitä, miten liiketoimintaa on tarkoitus jatkaa ja tervehdyttää tulevaisuudessa, sekä selvityksen siitä miten velallisyritys tulee selviytymään saneerauskustannuksista ja saneerausmenettelyn ulkopuolisista veloista. Tuomioistuin vaatii päätöksensä tueksi lisäksi luotettavaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja liiketoiminnasta, joten hakemukseen tulee liittää tiedot yrityksen velkojista, veloista, sekä velkojen vakuuksista. Oleellista on, että hakemus sisältää velkojien yhteystiedot, sillä hakemuksessa ilmoitettuja tietoja käytetään velkojien kuulemisessa.
Hakemuksen liitteeksi vaaditaan lisäksi tilintarkastajan lausuntoa taloudellisesta tilanteesta. Lausunnon tulee sisältää analyysi tilinpäätöksestä ja mahdollisesta välitilinpäätöksestä, sekä analyysi velallisen taloudellisesta asemasta ja maksukyvyttömyydestä tilinpäätösten perusteella ja realisointiperiaatteen mukainen arviointi velallisen omaisuudesta. Lisäksi tilintarkastajan tulee lausunnossa ottaa kantaa yrityksen selvitykseen velallisen taloudellisten vaikeuksien keskeisistä syistä, toiminnan jatkamisesta tulevaisuudessa, saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamisesta ja siitä, miten velallinen pystyy maksamaan saneerausvelkoihin kuulumattomat velat, sekä saneerausmenettelyn mahdollisista esteistä. Lausunnon tulee olla mahdollisimman realistinen ja riittävän yksityiskohtainen. Lisäksi tilintarkastajan oman ääneen ja näkemyksen on erotuttava lausunnossa, eikä lausunto saa olla ainoastaan toistoa saneeraushakemuksen sisällöstä.

Listaus hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä:
1) kaupparekisterin ote
2) jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai yhtiösopimuksesta
3) velallisen ollessa yhteisö, selvitys sen omistussuhteista (osakasluettelo)
4) jäljennös tilinpäätösasiakirjoista kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta sekä, jos viimeisimmän tilikauden päättymisestä on kulunut yli 4 kuukautta, välitilinpäätöksestä, joka ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi
5) selvitys, josta ilmenee toiminnan tosiasiallinen ala, sekä toimipaikkojen määrä, sijainti ja niissä olevien työntekijöiden määrä, samoin kuin velallisen liikevaihto, varojen arvo, sekä velkojen määrä kokonaisuudessaan ja vakuuksien mukaan eriteltynä
6) velkojaluettelo, johon on merkitty ainakin ne velkojat, joiden saatava ylittää1 000 euroa ja kunkin velkojan nimi ja osoite, saatavan määräja siitämahdollisesti annettu vakuus sekätakaajien ja vakuuden asettajien nimet ja osoitteet;
7) luettelo merkittävistä varoista;
8) Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan tai, jos velallisella lain mukaan ei tarvitse olla tällaista tilintarkastajaa, kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan 1 a §:ssä tarkoitettu selvitys
9) ilmoitus siitä, onko velallista koskeva konkurssihakemus vireillä muussa tuomioistuimessa
10) muu tarpeellinen selvitys.

Keskeisiä huomioita saneerausmenettelystä

– Päätös hakeutua yrityssaneeraukseen helpottaa yrityksen taloudellista tilannetta välittömästi. Hakemuksen jättämisen jälkeen saneerausveloiksi luokiteltuja, ennen menettelyn aloittamista syntyneitä velkoja, ei lähtökohtaisesti enää ole tarkoituksenmukaista maksaa, sillä niitä varten luodaan saneerausmenettelyn alettua maksusuunnitelma. Lisäksi jo hakemusvaiheessa voidaan määrätä väliaikaiset maksu-, perintä- ja ulosmittauskiellot, jotka rauhoittavat yrityksen toimintaympäristöä ja tukevat toiminnan jatkamista saneerausmenettelyn aikana.

– Yrityssaneerauksen onnistumisen kannalta on yleensä edullisinta hakeutua saneerausmenettelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yrityssaneeraushakemus voidaan hylätä, jos tuomioistuin katsoo, ettei velallisella ole riittäviä edellytyksiä selviytyä saneerausmenettelyn kustannuksista tai menettelyn aloittamisen jälkeen syntyvistä velvoitteista.

– Hakemuksen käsittely on yleensä sujuvampaa, jos tuomioistuimessa ei ole samanaikaisesti vireillä velallista koskevaa konkurssihakemusta.

– Jos viimeisimmän tilikauden päättymisestä on kulunut yli neljä kuukautta, saneeraushakemuksen liitteeksi on laadittava välitilinpäätös. Tämän vuoksi hakemus on, mikäli mahdollista, suositeltavaa jättää viimeistään neljän kuukauden kuluessa viimeisimmän tilinpäätöksen päättymispäivästä.

Varaa maksuton konsultaatio yrityssaneerauksesta info@visionlaw.fi