Vision Law

Salassapitosopimukset ja kilpailukieltosopimus

Uusi liikesalaisuuslaki astui voimaan elokuussa 2018. Uudessa laissa määritellään tarkemmin liikesalaisuuden käsite sekä lisättiin tuomioistuimien keinovalikoimaa liikesalaisuuksien lainvastaisesta hyödyntämisestä. Vireillä on myös kilpailukieltoja koskevien säädösten muuttaminen, sillä kilpailukieltojen käyttö työsopimuksissa ja johtajasopimuksissa on viime vuosina yleistynyt kovasti. Salassapitosopimukset, kilpailukieltosopimus sekä liikesalaisuuksien sääntely ovatkin nyt suurten muutosten alla. Uudistusten tavoitteena on toisaalta estää se, ettei työntekijän perusoikeuksia rajoiteta tarpeettomasti ja toisaalta tarjota nykyistä tehokkaammat oikeuskeinot liikesalaisuuksien väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Tällä hetkellä kilpailukieltosopimusta ja salassapitosopimusta käytetään paljon päällekkäin, joten tavoitteena on myös purkaa turhia päällekkäisyyksiä.

Salassapitosopimukset ja liikesalaisuudet

Salassapitosopimus eli NDA sopimus on tarpeellinen useassa eri tilanteessa. Useimmiten salassapitosopimusta käytetään, kun halutaan suojata yrityksen ei julkisia liikesalaisuuksia tai liikeideoita. Salassapitosopimuksen tarkoituksena on estää luottamuksellisen tiedon paljastaminen tai käyttäminen siten, että yritykselle tai suunnitellulle uudelle liiketoiminnalle aiheutuu vahinkoa. Uusi liikesalaisuuslaki ei poista tarvetta salassapitosopimusten käytölle jatkossakaan mutta se tarjoaa yrityksille nykyistä kattavamman suojan niissä tilanteissa, joissa ei ole laadittuna salassapitosopimuksia.

Kilpailukieltosopimukset työsopimuksissa ja johtajasopimuksissa

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai johtajasopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka katsotaan kilpailijaksi. Lakimuutoksen tavoitteena on ohjata työnantajia käyttämään harkintaa siinä, milloin kilpailukielloille aidosti on lain edellyttämät perusteet. Lisäksi lakimuutos antaisi työnantajalle oikeuden vapauttaa työntekijä yksipuolisesti solmitusta kilpailukieltosopimuksesta, jos se osoittautuu tarpeettomaksi sen tekemisen jälkeen. Uusi laki ei kuitenkaan jatkossakaan estä kilpailukiellon käyttämistä työsopimuksessa ja johtajasopimuksissa. Sen sijaan sen toivotaan lisäävän harkintaa siinä, koska kilpailukieltosopimuksen tekeminen on aidosti tarpeen. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, kuten työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin perustein suorittaman irtisanomisen vuoksi tai siksi, että työntekijä on purkanut työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi.

Mitä seuraa, jos liikesalaisuuksia rikotaan?

Tuomioistuin voi jatkossa määrätä vahingonkorvauksia liikesalaisuuksien käytöstä, kieltää salaisuuksien jatkokäytön ja määrätä tiedot hävitettäviksi. Uudet toimet koskevat nimenomaan siviilioikeudenkäyntejä eli ns. riitajuttuja. Liikesalaisuuksia koskevat riita-asiat käsitellään yleisissä käräjäoikeuksissa ja erityistapauksissa markkinaoikeudessa.
Liikesalaisuuksia yritetään urkkia entistä enemmän myös tietoverkkojen kautta. Kybervakoilu suuntautuu usein yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ja sitä on usein vaikeampaa näyttää toteen.

Asianajotoimisto VisionLaw auttaa kaikissa yritysjuridiikan alaan kuuluvissa asioissa. VisionLaw:n kautta saat kokeneen liikejuristin avun, kun kyseessä ovat salassapitosopimukset, kilpailukieltosopimukset, johtajasopimukset, työsopimukset tai mitkä tahansa muut yrityksen sopimukset. VisionLaw kautta saat sopimukset ja asiakirjat etänä Nettikokous -palvelun kautta ilman, että sinun tarvitsee asioida henkilökohtaisesti toimistossamme. Etäpalvelut voit tilata suoraan Lakikaupastamme.