Vision Law

Sopimuksen sovittelu

Sopimuksen sovittelu on poikkeus sopimuksen pitävyyden ja pätevyyden pääsäännöstä. Suomen oikeusjärjestyksessä ensimmäinen sovittelusäännös on jo vuodelta 1923.

Kuluttajansuojalaki mahdollistaa sovittelun

Kuluttajasopimuksen sovittelua ja tulkintaa ohjaa kuluttajansuojalain (KSL) 4 luku. Kuluttajansuojalain 4 luvussa säädetään kulutushyödykettä koskevien yksittäisten sopimusten sovittelusta. Kulutushyödykkeen sopimuksen mukaista hintaa voidaan sovitella, jos hinta on kulutushyödykkeen laatu tai yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton.Sovittelulla ja tulkinnalla pyritään siihen, että sopimussuhde pysyy voimassa. Kohtuuttomuuden ollessa perustavanlaatuinen, voi sopimussidonnaisuus myös raueta kokonaisuudessaan.

Kohtuullisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, onko jonkin ehdon sopimuspuolelle antama hyöty sopusoinnussa hänen tekemiensä suoritusten kanssa.Kuluttajan luopuessa sopimuksesta elinkeinonharjoittajan saaman hyvityksen määrää koskevaa ehtoa voidaan sovitella. Tällaisen hyvityksen on oltava järkevässä suhteessa vahinkoon, jonka elinkeinonharjoittaja on kärsinyt sopimuksesta luopumisen johdosta.

Mikä on kohtuuton ehto?

Kuluttajansuojalain kohtuutonta ehtoa koskeva perussäännös on 3 luvun 1 §. Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Kiellon käyttää kohtuutonta ehtoa määrää kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta markkinaoikeus. Markkinaoikeuden päätöksistä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Sopimusten pitävyyden on tarkoitus luoda oikeusvarmuutta, sopimuksen sovittelu on tavallaan ristiriidassa tämän perusperiaatteen kanssa. Oikeusvarmuus voi toisaalta vaarantua myös, jos osapuolen on tyydyttävä toisen osapuolen sanelemiin ehtoihin. Sopimuksen pitävyys voi väistyä myös, jos ennalta-arvaamattomalla tavalla muuttuneissa olosuhteissa sopimuksen ehtojen sanatarkka noudattaminen antaisi odottamattomia etuja yhdelle osapuolelle toisen kustannuksella.

Vakiosopimusehdot

Suomen lainsäädännössä ei ole sopimusehtojen tulkintaa koskevia säännöksiä. Tulkinnan menetelmät ja tulkintaperiaatteet ovat kehittyneet oikeustieteessä ja oikeuskäytännössä. Tulkintaperiaatteista tunnetuin ja käytännössä vakiintuneimmin sovellettu on niin sanottu epäselvyyssääntö, jonka mukaan sopimusehtoa on tulkittava ehdon laatijan vahingoksi. Epäselvyyssääntöä on sovellettu erityisesti vakiosopimusten yhteydessä.

Kuluttajakaupassa vakiosopimus on sopimus, joka on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön. Jos vakiosopimusehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. (KSL 4:3 §)Jos vakiosopimusehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista. (KSL 4:2.2 §)

Kuluttajansuojalain tarkoituksena on suojata kuluttajaa, koska kuluttaja on usein heikommassa asemassa suhteessa elinkeinonharjoittajaan. Sopimuksen sovittelu saattaa olla kuluttajan viimeinen mahdollisuus kohtuullistaa kauppaa tai sopimusta. Helposti lähestyttävä asianajotoimisto VisionLaw on tukenasi myös kuluttaja-asioissa. Ole meihin yhteydessä sivun alalaidan yhteydenottolomakkeella tai puhelinnumerolla 0401239111.

Open chat
1
Hei, kuinka voimme auttaa? Kerro asiasi - lakimies vastaa mahdollisimman pian :)
Powered by